Korpisen Kyläseuran väki kävi tutustumassa Livokkaan toimintaan
Korpisen kyläseuran väkeä haki mallia Livolta kyläseura Livokas ry:n toiminnasta. Livojoen maamiesseuran nimen muutoksen ja Livokas ry:n toiminnan alkamisen myötä vuodesta 2001 koko kylä on herännyt toimimaan elämänlaadun parantamiseksi. Jotta kyläläisten toive viedä kylää eteenpäin toteutuisi, Livokas ry puhaltaa yhteen hiileen kyläläisten ja kylällä toimivien yhdistysten kanssa. Livo sai Vuoden kylä tittelin 2003.
Livokas ry:n sihteeri Anni-Inkeri Törmäsen mukaan kylällä asuu sopuisaa ja toisiaan auttavaa väkeä. Hyväntuulisuus on jostakin kyläläisiin tarttunut, ja sen saa moni tuntea päivittäin vieraanvaraisuutena ja ahkeruutena.
- Usein isommallakin porukalla tavatessa tulee sellainen olo kuin kaikki olisivat yhtä ja samaa perhettä, sihteeri kehui kylän ilmapiiriä.
- Yhteistoiminta kyläläisten välillä siis toimii paremmin kuin luullaksemme muilla kylillä, mutta kylällä toimivien yhdistysten muodollinen yhteistyö on ollut viime vuosina vähäistä. Kuitenkin tieto yhdistysten toiminnasta on kulkenut eri yhdistysten välillä siksi, kun melkein kaikki kyläläiset kuuluvat useampaan kuin yhteen kylällä toimivista yhdistyksistä. Muodollisella yhteistyöllä saataisiin kuitenkin kaikki kylään vaikuttava tieto samaan pöytään, josta saattaisi olla hyötyä muissakin tapauksissa, kerrotaan kylän nettisivuilla.
Koulu kylän keskipiste
Korpelaisille tuli sellainen tunne, että Livon entinen koulu on kylän keskipiste. Toiselta puolen pitäjää tulleina katselimme hieman ihmetellen, miten koulutiloissa saattoivat kyläläiset harrastaa monenlaista toimintaa, kuten pitää kirpputoria, käydä kahvilabaarissa ja ostoksilla, kutoa kankaita, tehdä puutöitä ja käydä maksamassa laskujaan tietotuvan koneilla. Myös terveydenhoitajan kerrottiin käyvän pitämässä siellä vastaanottoaan. Tilaa oli löytynyt pienen kuntosalin verran kyläläisten hankkimille kuntolaitteillekin, joiden lisäksi kyläseura oli hankkinut niitä kirpputoreilta muutaman lisää.
- Paljonkohan tässä on tilaa? vieraat kyselivät sihteeriltä, jonka muistin mukaan rakennuksen kokonaisasuinpinta-ala saattaisi olla 300 neliön luokkaa.
Rakennuksen toisessa päässä asui vuokralainen ja talon toiseenkin päähän saataisiin asunto aika pienillä muutostöillä.
Anni-Inkeri Törmänen kertoi meneillään olevista neuvotteluista kaupungin kanssa rakennuksen ostamiseksi kyläseuralle.
- Tämän talon lämmityskustannukset ovat niin suuret, ettei kyläseura selviäisi niistä ellei tehdä jotakin muutoksia ja ratkaisuja, Anni-Inkeri tiesi kertoa koulukiinteistön ylläpitokuluista.
Potkua yhteistyöstä
Livolla on ollut useita EU-hankkeita. Parasta aikaa siellä on meneillään hanke Livon palvelut paranevat. Sen rahoitus on saatu välittäjäorganisaatio Suomen Nuorisoseurojen Liitto ry:n kautta. Hanketta tukevat TE-keskus (EU+valtio), Pudasjärven kunta ja Livokas ry. Hankkeen puitteissa on pystytty työllistämään tietotuvalle työntekijä, jonka tehtävänä on ylläpitää ja kehittää tietotuvan toimintaa. Hän myös kokoaa Livon sanomat -kylälehden ja pitää yllä kylän kotisivuja. Samoin on palkattu kylätyöntekijä, joka auttaa siivouksen lisäksi myös ruoanlaitossa ja leivonnassa.
Atimassa käyneet vierailijat saivat tuntuman Livokkaan toiminnasta ja aktiivisesta kyläyhteisöstä, josta voisi ottaa oppia. Porukalla tuumailtiin, että yhteistyö eri kyläyhdistysten kesken olisi hedelmällistä monellakin tavalla, vaikka kyläkulmat eivät muutoin yhteneväisiä olisikaan.
Tutustumismatkalla Livolla olivat puheenjohtaja Antti Ylitalon lisäksi Toivo Alatalo, Jani Lehtola, Asta Herukka ja Rauni Räisänen. Kuvassa vas. myös Anni-Inkeri Törmänen.