Elokuun viimeisenä lauantaina vietettiin kautta Suomen maan venetsialaisia. Niin tehtiin Korpisen kylätalollakin. Mukana olleen Leena Sairasen mukaan tunnelma oli kansainvälinen, sillä paikallisten vakituisten asukkaiden lisäksi illassa viihtyivät thaimaalaiset marjanpoimijat. Mukana oli myös mökkiläisiä sekä lomalaisia.
Kylätalon vuokralaiset Leena Sairanen ja Jouko Palomäki tekivät illan eteen paljon töitä. He olivat tavallaan tapahtumajärjestelyjen päävastuun kantajia keittäen muun muassa kahvit ja huolehtien kahvitarjoilusta. Kyläseuran järjestämästä grillimakkaratarjoilusta huolehtivat tilaisuuteen tulleet Antti Väyrynen ja Ulla Schroderus.
Sää oli kylmähkö, mutta pilvipoutainen. Nuotiotulen äärellä viihtyneille thaimaalaisille maistuivat kyläläisten tarjoilut. Illan alkaessa pimentyä väki poistui kotioloihinsa thaimaalaisten jäädessä vielä tulille istumaan. Hekin varmaan menivät pikapuolin yöpuulle. Saunankuistille jäivät venetsialaiset vihreät kynttilät loistamaan valoa pimenevään yöhön.
Lauri Vähäkuopus on asunut Jaurakalla lähes 60 vuotta. Hän on vakituiseen kylällä asuvista miehistä vanhin.
Jaurakalla Alangon talossa asuva Lauri Vähäkuopus täytti hiljattain 80 vuotta. Syntymäpäiväjuhlia vietettiin Petäjäniemen mökkikylässä iloisissa tunnelmissa.
Lauri Vähäkuopuksen 80-vuotisjuhlat oli järjestetty elokuun 15. päivänä Petäjäniemen pirttiin. Juhlissa oli mukana lasten perheiden lisäksi Laurin ja vaimo Aunen sukulaisia, tuttavia ja naapureita. Päivänsankari oli varsin leppoisalla tuulella. Juhlissa mukana olleiden haitarimiesten esittämä musiikki sai hänet hyräilemään ja ottamaan jopa muutaman tanssiaskeleen. Lauri ja Aune ovat aikoinaan ollet innokkaita tanssijoita ja mieli tekisi vieläkin pyörähtelemään, jos terveys antaisi periksi.
Lauri Vähäkuopus on syntynyt Sotkajärvellä ja viettänyt siellä lapsuutensa Tiukkamutka-nimisessä kotitalossa. Vähäkuopuksen perheessä oli toistakymmentä lasta, joten nuoresta pojasta lähtien Laurin piti tarttua kaikenlaisiin talontöihin. Laurille on kertynyt työkokemusta niin metsä- kuin rakennustöistä.
- Siihen aikaan kun asutusalueita perustettiin, olin lapiopelillä kaivamassa kuivatuskanavia. Työ oli raskasta, Lauri muisteli soidenkuivatusaikoja.
Lauri kierti pitäjän itäpuolella piirinuohoojana 12 vuotta, joten monet kylät, kuten Sotkajärvi - Pintamo -Kurki tulivat tutuiksi.
Aviovaimo Aune löytyi Jaurakalta ja avioliiton he solmivat 1952. Perhekunta asui alkuun vuokralla Hautalassa ja Lahdessa kunnes muuttivat Petäjäniemeen. Vuodesta 1958 lähtien perhe on asunut Alangossa Puolangantien varresa. Vuosien saatossa Lauri on kunnostanut vanhan Petäjäniemen sekä rakentanut lisää lomamökkejä Jaurakkajärven rannalle. Petäjäniemestä on tullut suosittu metsämiesten ja perhekuntien lomapaikka, jonne monet tulevat uudelleen.
Aune ja Lauri ovat olleet yrittäjähenkisiä. Vuodesta 1963 lähtien he pitivät lähes kolmen vuosikymmenen ajan kanalaa. Enimmillään kanoja oli jopa 1 300 kappaletta. Puolangantien varressa toimi kesäisin Alangon kioski vuosikymmenien ajan. Kioskista sai virvokkeiden lisäksi myös ruoka- ja päivittäistavaroita, joita kyläläiset, mökkiläiset ja tiellä kulkeneet turistit kävivät ostamassa. Kesäkioski oli monien mieleen, sillä siellä näki tuttuja, sai hoidettua kalalupa-asiat tavaraostosten lomassa. Alangon kioskin seutu on elänyt hiljaiseloa jo muutaman kesän ajan.
Alangon Laurilla ja Aunella on vieläkin mieli nuorekas, mutta ikä alkaa tehdä jo tehtävänsä. Kauppa- ja asiointimatkansa he tekevät nykyisin taksilla. Omalla autolla liikkuminen olisi heidän mukaansa paljon mukavampaa.
- Kun täällä ei liiku enää kauppa-autokaan, tulee tuon tuostakin asiaa Kurenalustan keskustaan. Lääkärissä ja kokeissa käyminen on myös isotöistä, kun ollaan toisten kulkuneuvojen varassa. Mieluummin oltaisiin liikuttu omalla autolla, he sanovat harmissaan virkamiesten tekemistä päätöksistä. (rr)
Aluetyöntekijä Ritva Virkkunen kävi tarkastusmatkalla Korpisen Kenttälässä viime perjantaina. Hänen kanssaan juttelemassa raivausta tehneet Alpo Riihiaho, Raimo Alatalo ja Jouni Riihiaho.
Kerttu ja Kauko -hanke paneutuu sivukylillä asuvien vaikeasti työllistyvien työttömien työllistämiseen. Aluetyöntekijä Ritva Virkkusen mukaan hankkeessa on haastateltu tähän mennessä 44 työnhakijaa, joista harjoittelussa on ollut jo 25 henkilöä. Tällä hetkellä harjoitusjaksolla on 10 henkilöä. Palkkatukityötä on pystytty tarjoamaan neljälle henkilölle eri yhdistyksissä. Hanke on kiinnostanut kolmea pienyrittäjää ja 10 yhdistystä, joilla joko on tai on ollut henkilö työharjoittelussa tai palkkatukityössä.
Korpisen kyläseura sai kolme työtöntä miestä työharjoittelujaksolle Korpisen kyläseuran alueelle. Elokuun alusta Raimo Alatalo, Jouni ja Alpo Riihiaho ovat olleet kyläseuran käytettävissä tehden muun muassa halkoja ja polttopuiden karsintaa. Heidän työsopimuksensa päättyy elokuun lopussa ellei työntekijöille ole kysyntää ja ellei sopimusta jatketa.
Kyläseura voi ohjata Virkkusen mukaan työntekijöitä myös yksityisiin talouksiin, joilta kyläseura perii sopimuksen mukaisen korvauksen.
- Koska työntekijät saavat peruspäivärahan lisäksi vain muutaman euron suuruisen ruokarahan päivässä, on mielestäni kohtuullista, että heille maksetaan työmatkoista ja omien työkalujen käytöstä korvaus, kyläseuran puheenjohtaja Jani Lehtola sanoi kyläseuran kontolle tulevista korvauksista.
- Näitä kuluja voimme maksaa yksityisiltä perittävistä työsuoritteista, puheenjohtaja totesi.
Hankkeen alussa vaikeasti työllistyville työkyvyn, ammatillisten ja sosiaalisten valmiuksien kartoitus, jonka pohjalta on räätälöity tarvittava valmennus ja koulutus. Koko prosessin ajan valmennettavan rinnalla kulkee monialainen tukiverkosto.
Korpisen kylällä työharjoittelua suorittavat ovat varsin tyytyväisiä päästessään pitkästä aikaa vieraan töihin. Myös harjoittelujakson mahdollinen jatkaminen tuntui miehistä oikein sopivalta aikeelta.
Hanke kestää kolme vuotta
Tarkastuskäynnillä Korpisella ollut Ritva Virkkunen oli iloinen, että kyläseura on ottanut myönteisen kannan työharjoittelujakson järjestämiseksi kolmelle pitkäaikaistyöttömälle. Työharjoittelujakson pituus on yleensä ollut yksi kuukausi, mutta kyläseuralla on mahdollisuus jatkaa harjoittelujaksoa, jos siihen on tarvetta ja kysyntää.
Huhtikuun alussa käynnistynyt Kerttu ja Kauko -hanke on Ritva Virkkusen mukaan kolmevuotinen ja se toteutetaan kaupungin haja-asutusalueella. Hankkeen tavoitteena on luoda kattava asukastupaverkosto sivukylille sekä toimivat välityömarkkinat vahvistamalla välityömarkkinoiden roolia työllistäjänä. Yhtenä tavoitteena on kehittää malli tukityöllistettyjen sujuvaan “niveltämiseen” työelämään ja jatkosuunnitelmiin.
Hankkeen kohderyhmänä on Pudasjärven sivukylillä asuvat vaikeasti työllistyvät ja syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt, välityömarkkinoiden työllistävät tahot ja pienyrittäjät.Välillisiä kohderyhmiä ovat mm. kolmannen sektorin toimijat, sivukylien asukkaat, vapaa-ajan asuntojen omistajat sekä pienyrittäjät.
- Vakituisten asukkaiden lisäksi työharjoittelua suorittavia voivat työllistää esimerkiksi kesämökkien omistajat teettämällä pihatöitä, raivauksia, polttopuita ja muita taloustöitä korvausta vastaan. Kun työkohteita ilmaantuu riittävästi, kyläseuralla on mahdollisuus palkata jokin harjoittelussa mukana oleva joksikin aikaa. Hankkeen pohjimmainen tarkoitus on saada työttömille oikeata palkkatyötä, Virkkunen tähdensi hankkeen tarkoitusta.
Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Pudasjärven kaupungin sivukylät yrityksineen, kolmannen sektorin toimijat, eri yhdistykset, Pohjois-Pohjanmaan ELY, Oulun seudun työ- ja elinkeinotoimisto Pudasjärven toimipiste, Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kaupungin eri hallintokunnat.
Kerttu ja Kauko -hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY, Pudasjärven kaupunki ja yksityiset toimijat. Projektipäällikkönä on Anitta Ojanperä ja aluetyöntekijöinä Ritva Virkkunen ja Jouni Puhakka. Toimisto sijaitsee kaupungintalolla. (rr)
Matti Alatalo (14v) voitti Suomen mestaruuden 2010 lentopallon c-pojissa. Matin joukkue on Napapiirin Palloketut. Matti on kuvassa alarivissä keskellä.
Napapiirin Pallokettujen C-pojat saalistivat viime keväänä Kuortaneelta seuralle ensimmäiset lentopallon SM-kultamitalit. Markku Pyhäjärven valmennuksessa joukkue on tehnyt valtavan määrän työtä kirkkaimpien mitalien eteen. Joukkue on ollut kasassa kahdeksan vuotta ja hitsautunut hienhajussa Suomen parhaimmaksi joukkueeksi.
Yksi osa kultamitaleiden hankinnassa on varmasti ollut pitkillä pelimatkoilla hankittu saumaton yhteishenki. Joukkueen taustalla vanhemmat ovat tehneet hienoa työtä talkoiden ja yhteistyökumppaneiden hankinnassa. Kuortaneella joukkue ei hävinnyt yhtään ottelua. Alkusarjassa kaatuivat Loimaan Jankko 96 ja Oulunsalon Vasama luvuin 2-0. Puolivälierässä saman kohtalon koki Loimaan Jankon vanhempi joukkue. Välierissä tappion sai kokea Laihian Luja.
Loppuottelussa vastassa oli Seinäjoki Lentis. Vuodenvaihteessa joukkueet kohtasivat Vantaalla Baltic Sea-turnauksessa. Alkusarjassa NaPa oli vahvempi, mutta loppuottelussa SeLe korjasi potin.
Kolmesta voittoerästä pelattu finaaliottelu oli turnauksen selkeästi tasokkain peli. Vuorotellen joukkueet veivät erät ja turnaus huipentui viidennessä erässä kettujen juhliin. Ottelu ja kullat ketuille lukemin 3-2 (25-17, 13-25, 25-18, 20-25, 15-7).
-Kolmannessa erässä saimme torjuntaan tarkkuutta ja sen jälkeen ottelu alkoi kallistua meille. Viidettä erää johdimme jo 8-3 ja siinä vaiheessa uskoin kultamitaleihin. Meillä oli vaihtopallopelaaminen niin hyvällä tasolla, että tuommoista johtoa emme menetä, muisteli kettujen valmentaja Markku Pyhäjärvi pelin ratkaisuhetkiä.Turnauksen All stars-kokoonpanoon valittiin NaPasta Sami Ylitervo ja Tuomas Vainionpää. Joukkueen tsempparina palkittiin Matti Alatalo, joka on Lanton Jorman poika.
Jorma toimitti jutun verkkolehteen ja kirjoittaa näin:
- Tunsivat minut ennen “lanton jormana”, kun niitä Jormia oli jokapuolella Korpista. Ajattelin lähettää sinne urheilijapoikamme saavutuksen, kun minäkin olen lähtöisen sieltä Korpisen Maliselta. 1970-luvulla hakattiin lentopalloa Jaurakalla Herukan nurmikko mustaksi Alatalon Raimon, Alatalon Jorman (”postin Jorma”), Alatalon Arvon, Siiran Veijon, Paloharjun Sepon, Herukan veljesten, Räisäsen Pentin ja monien muiden kanssa. Oltiinpa kyläsarjassa hopeallakin kerran. Se on sivukylälle kova saavutus.
Sama joukkue voitti sarjassaan Power Cupin 2010, joka on lentopallon massatapahtuma keräten noin 10 000 lentopallon harrastajaa ympäri Suomen. Kultamitalia jakamassa on taannoinen keihään olympiavoittaja Tapio Korjus. Matti on kuvassa juuri haastateltavana.