Noudatamme valmistuksessa
seuraavia laatuohjeita: Lämmityspilkkeen laatuohje. FINBIOn julkaisu nro 8. 1998.
”Pilkeopas omakotitaloille”. Työtehoseuran julkaisuja 357. 1997.
Pilkkeet jaetaan kolmeen laatuluokkaan. Pilke-erän laatuluokkaan vaikuttavat pilkkeiden puulaji, pituus, paksuus, kosteus, katkaisupinta, halonta, puhtaus, väri sekä laho- ja home-esiintymät. Mikäli luokiteltavassa pilke-erässä on useiden laatutunnusten raja-arvoja, putoaa erä alempaan laatuluokkaan.
Puulaji: Erä luokitellaan pääasiallisen puulajin mukaan.
Pituudet ja pituustoleranssit:
| |
1. luokka |
2. luokka |
3. luokka |
| 25 cm:n pilke: |
25 ± 1 cm |
25 ± 3 cm |
25 ± 4 cm |
| 33 cm:n pilke: |
33 ± 2 cm |
33 ± 4 cm |
33 ± 6 cm |
| 50 cm:n pilke: |
50 ± 2 cm |
50 ± 4 cm |
50 ± 6 cm |
Pilkkeen laatuluokitus
| PILKKEIDEN |
LAATULUOKKA |
| LAATUTUNNUS |
1. luokka |
2. luokka |
3. luokka |
| Puulaji * |
|
|
|
| - Koivu |
Ei muita puulajeja |
Enintään 5 % muuta lehtipuuta |
Enintään 10 % muuta lehtipuuta |
| - Lehtipuut |
Ei havupuita |
Enintään 5 % havupuuta |
Enintään 10 % havupuuta |
| - Havupuut |
Lehtipuuta sallitaan rajoituksetta |
Lehtipuuta sallitaan rajoituksetta |
Lehtipuuta sallitaan rajoituksetta |
| Pituus |
±2 cm ( ±1 cm**) |
±4 cm (±3 cm**) |
±6 cm (±4 cm**) |
| Paksuus halkaistuna |
4 - 10 cm |
4 -12 cm |
4-15 cm |
| Kosteus |
Enintään 20 % |
Enintään 25 % |
Enintään 30 % |
| Katkaisupinta |
Tasainen ja suora |
Päiden epätasaisuus sallitaan |
Päiden epätasaisuus sallitaan |
| Vaillinaisesti halottujen/aisattujen osuus tilavuudesta |
Enintään 5 % tilavuudesta |
Enintään 15 % tilavuudesta |
Enintään 25 % tilavuudesta |
| Puhtaus |
Ei vieraita aineita |
Ei vieraita aineita |
Ei vieraita aineita |
| Home |
Ei sallita |
Yksittäisiä täpliä sallitaan |
Pieniä esiintymiä sallitaan |
| Väri |
Värivikaa ei sallita |
Vähäinen värivika sallitaan |
Värivikaa sallitaan |
| Laho |
Ei sallita |
Vain kovaa lahoa enintään 5 % tilavuudesta |
Kovaa lahoa enintään 5 %, pehmeätä lahoa enintään 1 % tilavuudesta |
|
|
| * Ei koske sekapilkettä |
| ** 25 cm:n pituiselle pilkkeelle |
Lämpöarvo
Pilke-erän sisältämä lämpömäärä riippuu mm. puulajista ja kosteudesta. Taulukossa 3 on esitetty pilkkeiden keskimääräisiä lämpömääriä puulajin ja kosteuden mukaan irto- ja pinokuutiometriä kohti.
| Pilkkeiden keskimääräisiä lämpömääriä puulajin ja kosteuden mukaan irto- ja pinokuutiometriä kohti. |
| Pilkelaji |
Kosteus |
Lämpömäärä |
| |
% |
kWh/irto-m3 |
kWh/pino-m3 |
| Koivu |
0 |
1040 |
1750 |
| |
10 |
1030 |
1730 |
| |
20 |
1010 |
1700 |
| |
30 |
990 |
1660 |
| |
40 |
970 |
1620 |
| |
50 |
930 |
1550 |
| |
| Sekalehtipuu |
0 |
790 |
1330 |
| |
10 |
780 |
1310 |
| |
20 |
760 |
1280 |
| |
30 |
740 |
1250 |
| |
40 |
720 |
1200 |
| |
50 |
680 |
1140 |
| |
| Sekahavupuu |
0 |
830 |
1380 |
| |
10 |
810 |
1360 |
| |
20 |
800 |
1340 |
| |
30 |
780 |
1310 |
| |
40 |
760 |
1270 |
| |
50 |
720 |
1200 |
| Lehtipuun oletetaan sisältävän leppää ja haapaa molempia 50 % ja havupuun mäntyä ja kuusta molempia 50 %. |
Määrän mittaus
Pilkkeiden määrä mitataan irto- tai pinomittauksena. Pilkkeiden määrän mittayksiköt ovat irtomittauksessa irtokuutiometri (irto-m3) ja pinomittauksessa pinokuutiometri (pino-m3). Kiintokuutiometriä (m3) käytetään tarkistusyksikkönä, jonka avulla irto- ja pinokuutiometrien väliset muuntosuhteet voidaan määrittää.
Irtomittauksessa pilkkeiden määrä mitataan toisiinsa nähden satunnaisessa järjestyksessä oleville pilkkeille. Pilkkeiden määrä määritetään mittalaatikossa tai kuljetuslavalla, jonka mitat (korkeus, pituus ja leveys) mitataan. Mittaustiedoista lasketaan pilke-erän kehystilavuus (korkeus x pituus x leveys), joka kuvaa pilkkeiden määrää. Mittayksikkönä on irtokuutiometri (irto-m3).
Pinomittauksessa määritetään pilkepinon korkeus, pituus ja leveys. Pinon leveytenä käytetään pilkkeiden pituutta. Mittaustietojen perusteella määritetään pinon kehystilavuus (korkeus x pituus x leveys), joka kuvaa pilkkeiden määrää. Mittayksikkönä on pinokuutiometri (pino-m3).
Kiintokuutiometri (m3) ei varsinaisesti ole kaupankäynnissä käytetty mittayksikkö. Kiintokuutiometriä (m3) käytetään tarkistusyksikkönä, jonka avulla irto- ja pinokuutiometrien väliset muuntosuhteet määritetään. Pilke-erän kiintotilavuuden suhteesta kehystilavuuteen käytetään termiä tiiviys.
Pilkkeiden keskimääräinen irtotiiviys on 0,40. Tyypillinen vaihteluväli irtotiiviydelle on 0,36-0,47. Keskimääräinen pinotiiviys on vastaavasti 0,67. Tyypillinen vaihteluväli pinotiiviydelle on 0,64-0,75. Puun läpimitan kasvu lisää tiiviyttä. Pilkkeen pituuden kasvu ja mutkaisuus alentavat tiiviyttä. Käsin kuormattujen ja pilkekoneen kuljettimella kuormatujen pilkkeiden irtotiiviydet eivät poikkea merkittävästi. Eri tyyppisillä pilkekoneilla tehtyjen pilkekasojen tiiviydet poikkeavat toisistaan varsin vähän samanlaisesta raaka-aineesta tehdyillä pilkkeillä. Myöskään mittauslaatikon koolla ei ollut suurta vaikutusta pilkkeiden irtotiiviyteen. Pinotiiviyteen vaikuttavista tekijöistä keskeisin on ladontatapa (tiivis, keskimääräinen, tiivis). Yleisimmin pilkkeet ladotaan keskimääräiseen tiiviyteen. Tiivis ja harva ladonta edellyttävät joko poikkeuksellista huolellisuutta tai huolimattomuutta.
Keskimääräiset pilkkeiden eri mittayksiköiden väliset muuntokertoimet.
| |
Irto-m3 |
Pino- m3 |
Kiinto-m3 |
| 1 irto-m3 |
1 |
0,60 |
0,40 |
| 1 pino-m3 |
1,68 |
1 |
0,67 |
| 1 kiinto-m3 |
2,50 |
1,49 |
1 |
